finnugorzaszlo 240x130

Sukukansakvartetin jazzkonsertti Caisassa 21.10. ja Kulttuuritalo Martinuksessa 22.10.

Suomalais-ugrilaista kielisukulaisuutta juhlistavaa vuosittaista sukukansapäivää vietetään lokakuun kolmantena lauantaina. Tapahtuman johdosta muodostettu suomalais-virolais-unkarilainen etnojazzkvartetti (Arja Paju - FI - bassokitara, Hannu Risku - FI - lyömäsoittimet, Siim Aimla - EE - saksofoni, László Süle - HU - piano) esittää mm. suomalaisten, virolaisten ja unkarilaisten kansanlaulujen pohjalle sävellettyjä ja improvisoituja kappaleita.

Konsertit:

la 21.10. klo 18 Kulttuurikeskus Caisassa (Mikonkatu 17 C, Helsinki), konsertti on ilmainen

su 22.10. klo 17 Kulttuuritalo Martinuksessa (Martinlaaksontie 36, Vantaa), lippuja (15–20 €) voi ostaa sivulta http://www.ticketmaster.fi

Siim Aimla (1974) opiskeli 1990-luvun lopulla Suomessa Helsingin Pop & Jazz Konservatoriossa. Hän on toiminut 2000-luvulla opettajana sekä Helsingin Pop & Jazz Konservatoriossa että Sibelius-Akatemiassa. Tällä hetkellä Aimla on Tallinnassa Georg Ots -musiikkikoulun pop-jazz-osaston opettaja. Aktiivina muusikkona hän on Estonian Dream Big Bandin, Otsakooli bigbändin (musiikkikoulunsa bigbändin) ja Viron rajavartioston bigbändin kapellimestari. Hän esiintyy erilaisissa kokoonpanoissa – FinEst, Siim Aimla Sound System, Maailma Väikseim Bigband, Tafenau-Aimla kvintett – muusikkona ja taiteellisena johtajana. Hän sai Elion jazzpalkinnon, joka on suurin, jazzin taidealan kunnianosoitus Virossa.

Arja Paju (1977) on suomalainen basisti, multi-instrumentalisti, workshop-vetäjä ja säveltäjä. Hänen pääasialliset kiinnostuksenkohteensa ovat Latinalaisen Amerikan ja Afrikan musiikkiperinteet sekä kehorytmiikka, laulaminen ja maailmanmusiikin opettaminen. Paju kerää näiltä aloilta jatkuvasti materiaalia sävellyksiä, esityksiä ja työpajoja varten, joissa sekä muusikko että ihmisten ja ihmisjoukkojen välinen yhteys ovat keskeisessä osassa. Inspiraation lähteenä ovat Pajun SDS-opinnot Aarhusissa Tanskassa. SDS (sang, dans, og spil - laulu, tanssi ja leikki) on metodi, jolla opetellaan rytmiä, maailmanmusiikkia ja musiikillista kommunikaatiota kokonaisvaltaisella tavalla, jossa käytetään omaa kehoa sekä tehdään yhteistyötä muiden kanssa. Muusikkona Paju soittaa laajalti erilaisissa kokoonpanoissa pop/rock/jazz-musiikista kuubalaiseen, brasilialaiseen ja muuhun maailmanmusiikkiin. Hän toimii myös teatterimuusikkona. Opettajana Paju on työskennellyt esimerkiksi Sibelius-Akatemiassa vuodesta 2008 ja Esittävän taiteen osaamiskeskuksen (ETOS) musiikkilinjalla Järvenpäässä vuodesta 2006. Hän on lisäksi pitänyt omia maailmanmusiikki- ja rytmiikka-aiheisia työpajoja ja kursseja.

Hannu Risku (1978) on muusikko, improvisoija ja säveltäjä. Hän on valmistunut pop/jazz-pedagogiksi Stadiasta vuonna 2006 pääsoittimenaan rummut ja lyömäsoittimet. Hän on improvisaatioteatteri Stella Polariksen jäsen ja työskentelee lukuisissa yhtyeissä ja teattereissa (mm. Musiikkiteatteri Kapsäkki, Svenska Teatern, Sound & Fury, Paukkumaissi, Kiikka-Iisakki ja Pauliina Kokkonen ja Veljet). Hän on tehnyt vuosia yhteistyötä slovenialaisen Kolektiv Narobovin kanssa ja esiintynyt lukuisilla kansainvälisillä teatteri- ja improvisaatiofestivaaleilla. Hän on toiminut improvisaation tuntiopettajana mm. Teatterikorkeakoululla, Nätyllä (Tampereen yliopisto), useissa kaupunginteattereissa ja kansainvälisillä improfestareilla.

László Süle (1955) opettaa Metropolia Ammattikorkeakoulussa pianonsoittoa, musiikin historiaa, didaktiikkaa ja säveltämistä. Hän opiskeli aikoinaan säveltämistä ja rakastui jazzimprovisointiin, jonka ansiosta hän päätyi suorittamaan jatko-opintonsa Béla Bartók -konservatorion jazzmusiikin laitoksella. Suomeen Süle muutti vuonna 1989 opetustyön perässä, ja siitä asti hän on ollut lukuisissa kansainvälisissä opettajavaihto-ohjelmissa Ruotsissa, Norjassa, Islannissa ja Portugalissa. Hän on julkaissut lukuisia levyjä, jotka pitävät sisällään niin hänen omia kappaleitaan kuin muitakin jazzin ja klassisen musiikin helmiä. Süle loi yhdessä Pentti Lahden ja Scarbantia-jousikvartetin kanssa vuonna 2004 Emma-ehdokkaaksikin päässeen Absence-albumin, joka pääsi Suomen saman vuoden jazzlevytysten viiden kärkeen. Hän on esiintynyt monissa jazz-kokoonpanoissa ja klassista musiikkia soittavissa kamariorkestereissa.

Sülen musiikille on leimallista suuri muoto, suuret tunteet ja maailmoja syleilevät näyt, mutta myös kuvaileva runollisuus ja herkkä melodisuus parhaimpien jazzballadien tyyliin. Kappaleiden tunnelmat liikkuvat dramaattisesta virtuositeetista meditoivaan ja eteeriseen kuunteluun.” (HS)

Suomalais-ugrilaisten kansojen kielisukulaisuutta juhlistavaa sukukansapäivää vietetään vuosittain lokakuun kolmantena lauantaina. Sukukansapäivän vietto sai alkunsa jo maailmansotien välisenä aikana kaikissa kolmessa itsenäisessä suomalais-ugrilaisessa valtiossa: Suomessa, Virossa ja Unkarissa. Sukukansapäivä muistuttaa yhteydenpidosta ja kulttuurisuhteiden vaalimisesta kielisukulaisten välillä – niin Suomessa saamen-, karjalan- ja suomenkielisten välillä, kuin laajemminkin virolaisten, unkarilaisten ja Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen välillä.

Järjestäjät:

castren pienisuomalaisuudenliittotuglas

Helsingi 3lovi finnagyk3